tampere515

REKISTERIT, TILASTOINTI JA ETUOIKEUDET

 

Täällä nyt on itketty kuinka pahaa on rekisteröinti mutta ei haluta myöntää että rekisteröintiä ja tilastointia on Suomessa käytetty aina eroittamaan ruotsinkieliset suomalaisista ja tällä myöntämään heille etuoikeuksia joita mikään sivistysvaltio ei koskaan hyväksyisi.

Ruotsinkielisillä on omat tarhat, peruskoulut, lukiot, yliopistot, instituutiot joihin vaaditaan käytännössä natiivin tasoista ruotsintaitoa ja vanhainkodit (palvelutalot) joihin myös kelpuutetaan vain ruotsinkielisiä asukkaiksi, työntekijöiksi suomenkieliset kelpaavat. Miksi tähän perustavaa laatua olevaan epäkohtaan ei haluta puuttua on samanlainen kysymys kuin pakkoruotsikin.

Miksi ruotsinkieliset saavat etuoikeuden kielestään Helsingin yliopistossa, onhan heillä jo omat valtion maksamat yliopistot? Ruotsinkieliset saavat kaikessa enemmän valtion määrärahoja vaikka eivät millään mittareilla mitattuna ole heikommassa asemassa olevia joita useissa sivistysvaltioissa tuetaan. Koska tämä rasismi Suomessa loppuu?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Nuo ruotsinkieliset yliopistot ja korkeakoulut kyllä ärsyttävät. Varsinkin kuinka helppo niihin on päästä vs vastaaviin suomenkielisiin.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Verrattuna esimerkiksi Itä-Suomen tai Lapin yliopistoon vai?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Väitätkö että Lapin yliopisto kilpailee samalla viivalla Helsingin yliopiston kanssa?

Vertaisin suoraan esim. Helsingin yliopiston ruotsinkielisten paikkoja ja muita paikkoja. Toinen vertailu kohde esim. Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Kolmas Hanken ja Aalto Yliopiston kauppatieteellinen.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #8

Tässähän se asian ydin onkin! Yleensä suomenkieliseltä puolelta otetaan paikka, johon on hyvin vaikea päästä, esim. Helsingin yliopisto tai kauppakorkeakoulu (ja unohdetaan täysin, että on suomenkielisiä korkeakouluja ja yliopistoja, joihin on paljon helpompi päästä sisään). Sitten niitä verrataan ruotsinkieliseen puoleen. Lopulta yleistetään koko maan puolesta, että ruotsinkielisten on paljon helpompi päästä opiskelemaan...

Ei kai tämä ole mielestäsi loogista tai oikein? Jotta päästäisiin oikeaan lopputulokseen, pitäisi verrata kaikkia mahdollisia opiskelupaikkoja, mikä tietenkin on työlästä ja vaikeaa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #9

Näitä voi verrata suoraan. En saanut tarpeeksi helpolla käsiin Aallon ja Hankenin eroa. Mutu tuntumalta ennen oli n. 20% kauppakorkeakoulu ja n. 37-40% Hanken.

Oikeustiede Åbo Akademi 37,97%
Turun Yliopisto (oikeustieteellinen) 15,26%
http://www.studentum.fi/Oikeustieteellisen_paeaesy...

Helsingin Yliopisto = HY
Helsinki suomenkieli 15,81%
Helsinki ruotsinkieli 17,82%
Vaasan yksikkö suomenkieli 14,81%
Vaasan yksikkö ruotsinkieli 37,93%

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/v...

Niin keskimääräisesti kouluun pääsee noin 26,1% jonkun tiedon mukaan. Ilmeisesti se pitäisi olla sitten takaraja noissa suomenruotsalaisten etuoikeutetuissa kouluissa? Eikä n. 38%? Osa koulutuksesta voitaisiin samalla järjestää suomenruotsalaisilla alueilla. Eikä kaikkea Helsingissä ja Turussa?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #10

Voithan sinä näitä vertailuja tehdä ja sanoa, että ruotsinkielisten on helpompi päästä sisään esimerkiksi Helsingin yliopistoon (mikä lienee totta paitsi hammaslääketieteen osalta). Et kuitenkaan voi yleistäen sanoa, että ruotsinkielisten on helpompi päästä opiskelemaan Suomessa näiden vertailujen perusteella.

Kai ymmärrät eron?

Ruotsiksihan järjestetään juuri koulutusta ruotsinkielisellä alueella: Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Missä muualla sitä pitäisi järjestää? Esimerkiksi noin 40 prosenttia ruotsinkielisistä asuu Uudellamaalla.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #11

http://www.oph.fi/download/47302_Indikaattorit_200...

Suomenruotsalaisista pääsee yliopistoon keskimäärin opiskelemaan 51-55% vuosittain 2000-2006. Suomenkielisiin päässeitä samana aikana on 34-36%. Ilmeisesti tämä selittyy?

Näitä tilastoja on niin vaikea löytää että tuntuu olevan varsinainen tilastokeskuksen ja opetusministeriön haluttomuus paljastaa mikä on todellista. Vuodesta 2006 eteenpäin WERA tapaukset on tehty vertailukelvottomiksi.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #12

Ennen kuin vastaan voisitko selventää, mitä tarkoitat tällä:

"Suomenruotsalaisista pääsee yliopistoon keskimäärin opiskelemaan 51-55% vuosittain 2000-2006. Suomenkielisiin päässeitä samana aikana on 34-36%."

Tässä on jonkinlainen sijapäätekonflikti: -sta vastaan -iin eli "suomenruotsalaisista" vastaan "suomenkielisiin" (nehän eivät tarkoita samaa). Voisitko myös ystävällisesti kertoa raportin sivun, johon viittaat, sillä minulla ei yksinkertaisesti ole energiaa kahlata läpi 170 sivua tähän aikaan.

Sitten lupaan vastata.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #13

"Ruotsinkielisten suosinta sen kun vahvistuu

Aikaisemmin esim. vuonna 2006 ruotsinkielisiä oli keskimäärin alle 3 200 yhtä ikäluokkaa kohden (20-vuotiaita oli 3 134, 21-vuotiaita 3 218 ja 22-vuotiaita 3 164 jne.). Samana vuonna yliopistoihin hyväksyttiin 1689 ruotsinkielistä opiskelijaa eli 53 prosenttia ikäluokasta. Vastaavasti hyväksyttiin suomenkielistä opiskelijoista vain 34 - 35 prosenttia ikäluokasta.

Epäsuhdetta huonontaa vielä entisestään se, että Suomen ruotsinkielisiä opiskelee lisäksi 12 % Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden yliopistoissa. Ahvenanmaalaisista nuorista peräti yli puolet opiskelee Ruotsissa.

Mikäli ruotsinkielistä hakijoista olisi hyväksytty vain 35 prosenttia eli suomenkielisten osuutta vastaava määrä, olisi luku vain alle 1150 ruotsinkielistä opiskelijaa vuodessa. Koska näin ei ole, voidaan sanoa, että ruotsinkieliset saavat yliopistoihin noin 500 "ylipaikkaa" vuodessa suomenkielisiin nähden. Siten 10 vuodessa 5000 suomenkielistä on menettänyt opiskelupaikan yliopistossa kiintiöjärjestelmästä johtuen jopa huonommat pääsykoe- ja todistuspisteet saaneille ruotsinkielisille.

Pitkälle 1900-luvun puoliväliin asti tilanne oli suomenkielisten kannalta paljonkin huonompi. Itsenäisyyden alkuajoille asti ruotsinkielisiä valmistui yliopistoista määrällisesti jopa enemmän kuin suomenkielisiä.

Toinen epäoikeudenmukainen syy on se, että suomenkielinen joutuu suorittamaan vaikeahkon ruotsin kielikokeen todistaakseen ruotsin osaamisensa, jos suomenkielinen hakeutuu ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan. Ruotsinkielinen ei tietenkään joudu vastaavaa suomenkoetta suorittamaan hakiessaan suomenkieliselle linjalle.

Miksi saman annetaan jatkua ja jopa vahvistuvan?

Opetusministeriön uusin suunnitelma yliopistojen aloituspaikkamääriksi vuodelle 2012 jatkaa samaa enemmistöä syrjivää linjaa. Suunnitelmassa on edelleen varattu ruotsinkielisille täysin ylisuuri osuus korkeimman asteen opetuksesta Suomessa.

Opetusministeriö on varannut ruotsinkielisille 7 prosentin osuuden yliopistopaikoista, vaikka ruotsinkielisten nuorten (20-24-vuotiaiden) osuus oli vuonna 2006 vain noin 4,8 prosenttia koko maan vastaavasta ikäryhmästä.

Räikein vääryys on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan 16,2 prosentin ruotsinkielinen osuus. Näin suuri yliedustus johtaa siihen, että jatkossakin julkishallinnon ja liike-elämän johtopaikoille sijoittuu liikaa ruotsinkielisiä - aivan kuten ennenkin historiamme aikana.

Sen sijaan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutason koulutuspaikkoja on ruotsinkielisille varattu vain 4 - 4,5 prosentin osuus. Tämä lienee eräs selitys sille, miksei vanhainkoteihin ja sairaaloihin riitä ruotsinkielisiä työntekijöitä. Hoitohenkilöstön vajetta yritetään paikata suomenkielisillä työntekijöillä, joilta Hélène Rotkirch ja Johanna Wikström vaativat ensiluokkaista palvelua ruotsiksi.

Yliedustus johtotehtäviin

Korkeakoulukiintiöillä on pidetty ruotsinkielisen väestönosan koulutustaso muun väestön tasoa korkeammalla. Koulutusetu on taas merkinnyt vuosikymmenien saatossa väestöosuuteen nähden yliedustusta korkeimmassa virkamiehistössä ja yritysjohdossa. Lisäksi liian moni suomenkielinen on menettänyt paikan ruotsinkielisille kiintiöekonomeille, kiintiölakimiehille ja kiintiömaistereille.

Myös suhteeton kielitaitovaatimus poikii työpaikkoja kielivähemmistön edustajille, koska heidän ruotsin kielen taitonsa saattaa painaa enemmän kuin henkilöiden muu pätevyys. Yle on esimerkki työpaikasta, jossa ruotsin kielen taidon merkitys korostuu liiaksi. Yle onkin palkannut suomenkieliselle uutis- ja ajankohtaisohjelmapuolelle suhteellisesti paljon ruotsinkielisiä toimittajia."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11526837

Taulukko 8.18. on ruotsinkieliset (tosin tuossa suomi24 linkissä on kopiot niistä).

Yle uutiset 2011:
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_h...

Jussi Niinistön kysymys valtioneuvostolle:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kir...

Puheenvuorossa 2011 Heikki Tala:
http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86737-r...

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #14

Etkö voisi vain kertoa raportin sivua/sivuja? Kai tiedot löytyvät sieltä, ettei tarvitse turvautua valehtelijoihin, kuten Heikki Talaan? Taulukko 8.18 koskee ainoastaan ruotsinkielisiä. Missä on suomenkielisiä koskeva?

Kiintoisa kommentti Ylen uutisesta:

"- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen."

PS. Mielestäni Tala on tilastovalehtelija, joka yrittää kaikin tavoin edistää omaa tavoitettaan eli yksikielistä Suomea. Hänhän rakastaa esim. tällaisia lausuntoja: lisensiaattitutkinnon suorittaneita on 33 % enemmän ruotsinkielisten keskuudessa. Tarkistin hänen lähteensä ja näinhän se oli tilastokeskuksen mukaan: suomenkielisissä 0,2 ja ruotsinkielisissä 0,3 prosenttia. Itse asiassa hän oli laskenut asian väärin (perustava prosenttilasku on niin vaikeaa!): tietenkin ruotsinkielisten keskuudessa on 50 % enemmän lisensiaatintutkinnon suorittaneita. Toisaalta ero olisi voinut olla vain prosentin luokkaa tai niinkin iso kuin yli 130 prosenttia sen mukaan, miten lukuja on pyöristetty.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #15

No unohda tala 6.1. taulukko suomenkielisistä (s.114) ja 8.18. ruotsinkielisistä (s. 146)

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #17

Meillä on ongelma: taulukko 6.1 ei koske suomenkielisiä, se koskee kaikkia. Eikö ole taulukkoa 8.18 vastaavaa tilastoa suomenkielisistä? Katsos muuten meidän pitäisi selvittää taulukoiden tausta: onko esim. molemmissa taulukoissa laskettu ainoastaan kerran henkilö, joka on hakenut useampaan kohteeseen? Sääli, ettei ole samanlaisia tilastoja molemmista kieliryhmistä.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen Vastaus kommenttiin #11

Näin on! Täällä raumallakin on monenlaista koulutusta suomeksi ja englanniksi. Ruotsiksi ei ole kertakaikkiaan mitään. Sinne englanninkielisiinkin koulutuksiin vaaditaan aika hyvää englannintaitoa.

Mutta ruotsinkieliseen koulutukseen pääsyyn ei suomeapuhuvalle auta vaikka osaisi maaiman kaikki merkittävimmät kielet ja ruotsin.

Kyllä niitä suomenkielisiä sitten taas sorretaan!

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen Vastaus kommenttiin #9

Eivätkä mitkään koulutuspaikat voi mennä kaikille ryhmille täysin tasa-arvoisesti ja vuodesta toiseen siten. Minä olen ennenkin valittanut siitä, miten meitä raumalaisia sorretaan. Meillä ei ole lääketieteellisen opiskelupaikkoja. Pakko lähteä Turkuun tai Helsinkiin opiskelemaan. Miksi Makkonen ei vertaa yliopistopaikkoja esimerkiksi Joensuun ja Lappeenrannan ja toisaaltaPorvoon ja Loviisan välillä.

Tällaista typerää luvuilla harhauttamista voi tehdä monella tavalla.
Aitoa keskustelua se ei edistä, mutta sehän ei ainakaan Makkosen tarkoitus olekaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Opetusministeriön uusimmassa suunnitelmassa yliopistojen aloituspaikkamääriksi vuodelle 2012 on ruotsinkieliseen (ruotsinkielisille) opetukseen varattu 6,7 %:n osuus yliopistopaikoista. Kuitenkin ruotsinkielisten nuorten (20-24-vuotiaiden) osuus oli vain 4,8 % koko maan vastaavasta ikäryhmästä (tilastokeskuksen tiedoista laskettu vuodelta 2006). Siten ruotsinkielisille taataan ikäluokkaansa nähden lähes 40 % suurempi osuus aloituspaikoista (lähinnä Åbo Akademin ja Hankenin, mutta myös muiden kiintiöpaikkojen vuoksi). Voidaan sanoa, että ruotsinkielisistä siis 50 % saa suorittaa yliopistotutkinnon, kun suomenkielisistä 2000-luvulla vain noin 35 %. Joka vuosi noin 500 suomenkielistä jää yliopistojen ulkopuolelle tai käänteisesti 500 ruotsinkielistä pääsee yliopistoihin ohituskaistoja myöten ohi suomenkielisten."

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kuitenkin ruotsinkielisissä lukioissa käy 6,8 prosenttia kaikista lukiolaisista (ks. "Lukiokoulutuksen oppilaat 2011" oikeassa laidassa sivuilla http://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusima...).

Voisitko ystävällisesti kertoa, ketä lainaat? Teksti kuulostaa aika "talamaiselta" - lähde kannattaa aina ottaa huomioon. Olen itse nimittäin joskus laskenut ruotsinkielisten osuuden 0-18-vuotiaista juuri tilastokeskuksen tietojen perusteella. En muista tarkkaa tulosta, mutta osuus oli suurempi kuin ruotsinkielisten osuus väestöstä yleisesti.

LISÄYS: "Talamaiseksi" tekstin tekee muuten esimerkiksi se, että verrataan eri vuosia aivan kuin tilanne ei voisi muuttua (2006 vastaan 2012). Sitä paitsi henkilö on mitä luultavimmin vielä etsinyt sen ikäryhmän, jossa on vähiten ruotsinkielisiä (minkä ihmeen takia juuri 20-24-vuotiaat?) ja unohtanut täysin, että ruotsinkielistä koulua käy moni muukin...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Kuinka suuri osa on äidinkieleltään ruotsinkielisiä noissa lukioissa?

Näistä asioista ei tässä maassa tunnuta haluavan tehdä kunnon tilastoja jolloin tämä tietojen prosessointi on melkosen vaikeata.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #18

En tiedä, onko mitään tilastoja, mutta yleisesti sanotaan, että ruotsinkielisissä kouluissa noin viidesosalla on toinen äidinkieli kuin ruotsi. Ainakin paperilla eli ehkä he ovat rasti-ruutuun-suomenkielisiä :-)

Mutta et kai yritä näin sanoa, että heidän silloin pitäisi pakolla opiskella suomeksi (tai jollain muulla kielellä)? Minun mielestäni on tärkeää, että kaikilla on opiskelukielivapaus!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Jostakin syystä nämä etuoikeudet nähdään normaalina ilmiönä Suomessa kuten pakkoruotsikin jonka poistaminen saattaa avata tämän solmun. Ehkä monilla suomalaisilla on opittu alistumisen tunne koska näin on aina ollut eikä näille mahda mitään.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Ruotsin yliopistoihin pääset heikollakin ruotsintaidolla. Muutenkin helpommin, paitsi joihinkin tiedekuntiin, kuten lääketieteelliseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ruotsin yliopistoihin pääset heikollakin ruotsintaidolla."

Oletan että opiskelu ruotsinkielisessä yliopistossa on aika heikkoa jos ei osaa ruotsia.

Ihmevänkäämistä näillä hurreilla, mitään järkeä ei heidän höpinöistään löydä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vähän lisää tilastotietoa eriarvoisuudesta, tällä kertaa Espoosta:

"Vuonna 2008 suomenkielisen päivähoito- ja opetustoiminnan menot olivat noin 393 100 000 euroa. Ruotsinkielisiä on Espoossa 8,3 prosenttia väestöstä. Jos ruotsinkielisten päivähoitoon ja opetukseen käytettäisiin suhteessa yhtä paljon kuin suomenkielisten, ruotsinkielisten toimintamenojen tulisi olla 393 100 000 / 0,917 x 0,083 euroa eli noin 35 600 000 euroa. Ruotsinkielisen päivähoito- ja opetustoiminnan kustannukset olivat vuonna 2008 kuitenkin todellisuudessa 47 423 000 euroa, eli lähes 12 miljoonaa euroa enemmän kuin väkiluvun perusteella oli odotettavissa. Ruotsinkieliset saivat siis väestömääriin suhteutettuna noin kolmanneksen enemmän määrärahoja kuin suomenkieliset."

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

Hei. Tuohon voin vastata aika helposti. Noin 11,5 % lapsista käy ruotsinkeilisissä päivähoidossa/koulussa. Elikkä sinun laskukaavan mukaan pitää laskea 393 100 000/0,885*0,115= 51 080 790 €, elikkä jos käytettiin vaan 47 423 000 €, niin ruotsinkieliset olivat vähän halvempia. Nyt en muista suoralta kädelta milloin päivähoito ja esikoulu siirrettiin SiTo:n alla suomenkielissä puolella, mutta lienee jossain sinä vuonna (ruotsinkeilisillä puolella sitä tehtiin 2000 luvun alussa (luulen että oli 2003..). Samanlaisia laskelmia on monestakin kunnasta (kirkkonummessa ruotsinkieliset koulut käyttävät noin 19 % määrärahasta, mutta 20,1 % oppilaista käy ruotsinkielisissä koulussa). Tämä on muuten aika turhanpäivästä laskemista koska lasten palvelut ei voida mitata näin , vaan se on sisältö joka pitäää olla yhtä laadukasta joka paikassa. Suurempia eroja löytyvät eri koulujen välillä kuin keilien välillä. (Jos esim on paljon vanhoja opettajia opettjankunnasa se on kallimpaa.) He maksavat noin 30 % enemmän kuin vastavalmistunut jne..

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Johan Lindholm
4.1.2014 00:10 Vastaus kommenttiin #8
Tässähän se asian ydin onkin! Yleensä suomenkieliseltä puolelta otetaan paikka, johon on hyvin vaikea päästä, esim. Helsingin yliopisto tai kauppakorkeakoulu (ja unohdetaan täysin, että on suomenkielisiä korkeakouluja ja yliopistoja, joihin on paljon helpompi päästä sisään). Sitten niitä verrataan ruotsinkieliseen puoleen. Lopulta yleistetään koko maan puolesta, että ruotsinkielisten on paljon helpompi päästä opiskelemaan...

Ei kai tämä ole mielestäsi loogista tai oikein? Jotta päästäisiin oikeaan lopputulokseen, pitäisi verrata kaikkia mahdollisia opiskelupaikkoja, mikä tietenkin on työlästä ja vaikeaa

--------------------------------------

Voi hyvä lapsi!

Ei niitä ruotsinkielisiä tarvitse Helsingissä suosia. Kyllä ne voivat hyvin mennä Joensuuhun siinä, missä Helsingin suomenkielisetkin.

Freudenthal-mitalisti Lipponen sanoi Ylen haastattelussa, etä pakkoruotsi on tarpeen, jotta voi mennä Ruotsiin ja muihin maihin opiskelemaan. Ja jos ruotsi olisi vapaaehtoinen aine, niin se sulkisi monelta tämän opintien.

Samalla logiikalla pitäisi Ahvenanmaalla opettaa pakkosuomea, jotta menestyisivät Joensuussa.

Helpommin tuo Ruotsissa opiskelu sujuisi tietenkin suruiltamme. Mutta sitä ei "rehelliseltä hevoskauppiaalta vaikuttanut" Lipponen tietenkään maininnut.

http://yle.fi/uutiset/lipponen_vihaviesteista_kyse...

Toimituksen poiminnat